Lunta tulloo!

Tuo hurja lumen määrä (joka kuitenkin kohta sulaa...) on saanut minut niin joulufiiliksiin, että kohta tässä kodissa raikaa tiptapit! Viime joulukuussa tein ensimmäisen neulekranssin paperinarusta. Joulun jälkeen bongasin CM:sta kranssiin käyttämiäni valosarjoja alessa, enkä tietenkään voinut jättää ostamatta, vaikka tilanpuutteen vuoksi minun PITÄISI hillitä kaikenlaisten käsityö- ja askartelutarvikkeiden hamstrausta. Usein kun ne tarvikkeet meinaa jäädä kaapin nurkkaan pölyttymään...
Eipä mennyt ostos ainakaan ihan täysin hukkaan, sillä nyt on yksi kranssi neulottu ja uusi paperinaruvyyhti odottaa neulojaa. Tässä kuvaa ensimmäisestä kranssista vuoden takaa.

 

Kutistemuoviprojekti on vielä hieman vaiheessa, mutta kuvia kokeiluista pian!

Pientä piiperrystä

Illat on vierähtänyt pikkuisia palloja virkatessa. Niistä valmistui ensimmäisenä kaulakoru. Kameran ketku yrittää väittää violetteja palloja sinertäviksi. Seepian sävyisellä kuvalla niiden väri on edes hieman lähempänä totuutta.

Lanka 100% puuvillaa, pallojen sisällä vanua.

Seuraavaksi to do-listalla on jotain ihan uutta. Viikonloppuna Sinooperin reissulta käteen jäi mm. kutistemuovia ja siinäpä vasta onkin mielenkiintoinen materiaali.

Nappitehtailun satoa

Nämä napit on kaikki tehty samasta kankaasta.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä...

Vihaisia pöllöjä

"Maatuska"

Oma suosikkini

Valoryijy

Tämmösiä ois kyllä kiva tehdä enemmänkin. On vaan tuo paperinaru hieman jäykkää noihin pieniin pöytäkangaspuihin. Ihme, että pysyi työ noinkin hyvin kasassa, meinasi ryijysolmut aukeilla kudottaessa ja muutenkin oli melkoista säätämistä.

 

Yleensä tulee laitettua näitä tunnelmavaloja esille vasta marras-joulukuun vaihteessa, mutta tämä saa nyt jäädä etuajassa. 

Taas on ollut pompula- ja pinnitehdas pystyssä ja muutakin tyttömäistä on valmistunut. Kuminauhahiuspanta virkatulla kukkakoristeella valmistui koristamaan 5-vuotiaan kultakutrin hiuksia.

Kangaspuista

Puuvillahuivi, pohjasidos

Pajuliina

Ryijy

Huopaloimi

Rakas villahuopa

Kaikkea sitä koulussa oppiikin. Tässä osa ensimmäisen vuoden töistä. Näitä katsellessa herää pieni ikävä kangaspuita. Joku päivä, kun on enemmän tilaa, hankin itselleni sellaiset 140 cm leveät puut. Siihen asti kotona louskutan siskolta lainattuja pöytäkangaspuita, joista valmistui nyt viikonlopun aikana pieni valoryijy. Ei se ihan priima ole, mutta "kotikutoiseksi" oikein söpö! Siitä kuvaa ensi viikolla.

Huopapipo

Kolme kerää Dropsin Eskimoa, puikot kokoa 8 ja "ei se haittaa, jos vähän menee metsään"-asenne, eli ilman ohjeita:

Tässä pipo vielä ennen pesukoneen pyöritystä. 

Huovutettuna

Kuvattava oli erittäin vauhdikkaalla tuulella ja pipo pysyi päässä viisi sekuntia kerrallaan. 

Ihan hauskan näköinen piposta kuitenkin tuli. Nyörit odottavat vielä kiinnitystä ja ehkä tuohon jotain koristustakin voisi laittaa...

 

Sopivan keskeneräinen

Tämä on se matto, jota väkersin elokuussa. Lanka loppui kesken,mutta matto olikin sillä hetkellä juuri sopivan kokoinen vessaan. Kuvio jäi kesken. Löysin kaapin uumenista vielä yhden kerän Hanko-lankaa, mutta en osaa päättää jatkanko kuviota vai annanko kooltaan sopivan maton olla nyt tällainen. Riittääkö se yksi kerä edes saattamaan kuvion loppuun... Tuskin.

Jääköön nyt ainakin toistaiseksi tuollaiseksi sopivan keskeneräiseksi.

PS. Rakas Joulupukki (tai vaikka Hammaskeiju), tuo minulle uusi kamera.